Metsäkävelyllä
Ajatus nousi metsässä kävellessäni mieleeni. Katselin polulla pomppivaa mustarastasta ja mietin, että kun tunnen lintuja nimeltä, silloin myös huomaan niitä paremmin; erotan yksittäisiä säikeitä luonnon monikirjavasta kuviosta. En katso ympärilleni sumein enkä puisin silmin.
Eikö sama ole totta myös Raamatun tuntemisen ja tämän elämän kohdalla! Kun Jumalan Sanasta saan nimen eri asioille ja tapahtumille elämässäni, erotan ne selkeämmin ja ymmärrän niitä paremmin--myös osana suurempaa kuvaa. Ja kun ymmärrän, jos ymmärrän oikein, niin näen tapahtumissa ja asioissa Jumalan kirkkauden eli Hänen tekojensa kauneuden ja erinomaisuuden. Sitä katselemaan minut on luotukin, sen katselemisesta nauttimaan ja Jumalaa ylistämään!