Ajatuksia Sanasta

← Kirjoitukset

Jumalan ylivaltaisuus

Jumalan luonne, Jumala on äärettömästi ihmistä korkeampi, Jumalan hallinto, Jumalan yliherruus, Jumalan ylivaltaisuus, Jumalan ylivertaisuus

Teksti on vapaa suomennos A.W. Pinkin kirjasta Attributes of God luvusta Supremacy of God.

Yhdessä kirjeistään Erasmukselle, Luther sanoi: "Ajatuksesi Jumalasta ovat liian ihmismäisiä." Luultavasti tuo maineikas opettaja, Erasmus paheksui moista nuhdetta, varsinkin kun sen esittäjä oli kaivosmiehen poika. Huolimatta Erasmuksen osoittamasta paheksunnasta, oli nuhde varsin osuva ja ansaittu.

Koska elämme hengellisen rappion aikakautta, on meidän esitettävä sama syytös nykypäivän saarnaajien enemmistölle. Syytös koskee myös kaikkia niitä, jotka laiskuudessaan itse lainkaan Raamattua tutkien hyväksyvät automaattisesti toisten opetukset todeksi elämäänsä. Kaikkivaltiaan hallituksesta ja vallasta kuulee opetettavan mitä epäkunnioittavimmalla, sekä halventavalla tavalla lähes kaikkialla. On selvää, että jopa niiden parissa, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä, on Raamatun Jumala lähes tuntematon.

Voimme lukea, kuinka Jumala aikoinaan syytti luopio Israelia: "Luuletko, että Minä Olen sinun kaltaisesi?" (Ps50:21). Hänen syytöksensä nykyistä, aidosta uskostaan luopunutta Kristikuntaa vastaan täytyy olla sama. Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että Korkein toimisi tunteittensa eikä periaatteidensa liikuttamana. He kuvittelevat Hänen Kaikkivoipaisuutensa olevan niin mitäänsanomatonta kuvitelmaa, että saatana uhkaa tehdä Hänen suunnitelmansa tyhjäksi kaikkialla. He ajattelevat, että mikäli Jumalalla ylipäänsä on mitään suunnitelmaa tai tarkoitusta, täytyy niiden olla alttiita jatkuville muutoksille.

Näiden ihmisten voi avoimesti kuulla julistavan, että olipa Jumalan voima sitten millaista tahansa, sen täytyy olla rajallista, sillä muutoinhan Jumala tunkeutuisi ihmisen vapaan tahdon palatsiin, tehden hänestä pelkän koneen. He riisuvat Jeesuksen sovituskuoleman kaikesta voimastaan pelkäksi lääkkeeksi, johon synnistä sairaat sielut voivat tarrautua, jos siis ovat alttiita etsimään helpotusta vaivaansa. He myös vähentävät Pyhän Hengen näkymättömän työn tarkoittamaan ainoastaan "tarjousta" ottaa vastaan evankeliumi, johon syntinen voi vastata sitten tahtonsa mukaisesti.

Tämän 20-vuosisadan "jumala" ei enää muistuta Pyhien Kirjoitusten Suvereenia Yliherraa enempää, kuin kynttilän himmeä liekki muistuttaa keskipäivän aurinkoa. Se "jumala", josta keskiverto saarnoissa kerrotaan, josta pyhäkouluissa opetetaan, jonka suurin osa hengellisestä kirjallisuudesta meille esittää, ja josta niin sanotuissa Raamattukonfferensseissa puhutaan, on ihmismielikuvituksen, sekä tunteilevan sentimentaalisuuden luomus. Kuten Kristikunnan ulkopuolella olevat pakanat muotoilevat itselleen "jumalia" puusta ja kivestä, niin myös miljoonat kristikunnan sisällä olevat pakanat tekevät luodessaan itselleen "jumalan", joka vastaa heidän lihallisten mieltensä toiveita. Todellisuudessa he ovat vain ateisteja. Eihän ole olemassa kuin kaksi vaihtoehtoa: Joko uskoa täysin ylivaltaiseen taivaan ja maan Herraan eli Jumalaan, tai "jumalaan", joka ei ole jumala laisinkaan. "Jumala", jonka tahtoa voidaan vastustaa, jonka suunnitelmat voidaan tehdä tyhjiksi, ja joka päämääriinsä pyrkiessään voi joutua shakkimatitetuksi, ei omaa oikeutta tulla kutsutuksi Jumalaksi. Vastaava "jumala" ei sovellu palvonnan kohteeksi, eikä ansaitse muuta kuin halveksuntaa osakseen.

Jo pelkkä valtava ero äärellisen ja äärettömän, luodun ja Luojan välillä todistaa meille Jumalan ylivaltaisuudesta. Hän on Savenvalaja, me vain savea Hänen käsissään. Tahtonsa mukaan Hän muovaa meistä astioita jaloa käyttöä varten, taikka musertaa meidät palasiksi (Ps 2-9). Mikäli siis kaikki taivaassa ja maanpäällä asuvaiset liittyisivät yhteen kapinassa taistellakseen Häntä vastaan, olisi heillä silti vähemmän mahdollisuutta syöstä Kaikkivaltias istuimeltaan, kuin Välimeren aalloista nousevalla sumulla on voimaa liikuttaa Gibraltarin jykeviä kallioita. Niin heikko ja voimaton on luotu koettaessaan vaikuttaa Korkeimpaan. Raamattu itse kertoo meille, että pakanoiden päämiesten käydessä yhdessä luopio Israelin kanssa Herraa ja Hänen Voideltuaan vastaan, "Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä" (Ps 2:4).

Moni Raamatun jae kertoo meille Jumalan absoluuttisesta ja universaalista Ylivaltiudesta. "Sinun, Herra on suuruus ja väkevyys ja loisto ja kunnia ja kirkkaus, sillä Sinun on kaikki taivaassa ja maanpäällä. Sinun, Herra on valtakunta, ja Sinä olet korotettu kaiken pääksi.. Sinä hallitsen yli kaiken" (1Aik 29:11,12). --Hän hallitsee nyt eikä vasta joskus tulevaisuudessa. "Herra meidän Isiemme Jumala, Sinä olet Jumala taivaassa, ja Sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia. Sinun kädessäsi on voima ja väkevyys, eikä kukaan kestä Sinun edessäsi" (2Aik 20:6). Hänen edessään presidentit, paavit, kuninkaat ja kansojen hallitsijat ovat vähäpätöisempiä kuin heinäsirkat. "Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi" (Jes 40:23).

"Mutta Hän pysyy samana, kuka voi Häntä estää? Mitä Hän tahtoo, sen Hän tekee" (Job 23:13). Voi lukijani, Raamatun Jumala ei vain ole olevinaan monarkki, eikä Hänen suvereeniutensa ole silkkaa kuvitelmaa. Hän on kuningasten Kuningas ja herrain Herra. "Minä tiedän, että Sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole Sinulle mahdoton toteuttaa" (Job 42:2), tai kuten toinen käännös sanoo: "eikä suunnitelmiasi voi kukaan tyhjäksi tehdä" (ESV). Hän toteuttaa suunnitelmansa. Hän täyttää sen, minkä on säätänyt tapahtuvaksi. "Meidän Jumalamme on taivaissa, mitä ikinä Hän tahtoo, sen Hän tekee" (Ps 115:3); Häntä ei kykene kukaan vastustamaan, sillä "ei auta viisaus, ei ymmärrys, ei mikään neuvo Herraa vastaan" (Snl 21:30).

Raamattu esittää meille Jumalan Ylivaltiuden värikkäästi; niin eloton materia kuin järjettömät luontokappaleetkin, kaikki toimivat Hänen toiveidensa ja asetustensa mukaisesti. Hänen mielisuosiokseen Punainen meri jakautui kahtia (2Moos 14); ja maa avasi kitansa, niin että Häntä vastaan kapinoineet elävältä suistuivat alas tuonelaan (4Moos 16). Hänen käskystään aurinko seisoi alallansa (Joos 10); ja kerran se siirtyi aurinkokellosta nähtynä takaisin kymmenen astetta, jotka se jo oli laskeutunut (Jes 38:8). Imentääkseen Kaikkivaltiuttaan, Hän käski korppien ruokkia Eliaa (1Kun 17), kirvestä kellumaan veden pinnalla (2Kun 6:5), leijonia olemaan kesyjä Danielin tultua heitetyksi niiden luolaan, ja tulta olemaan polttamatta kolmea heprealaista miestä, jotka heitettiin tuliseen pätsiin. Herra siis tekee kaiken, mitä tahtoo "sekä taivaassa, että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä" (Ps 135:6).

Jumalan Yliherruus tulee julki myös Hänen täydellisessä vallassaan ihmisten tahtojen ylitse. Pohtikoon lukijani tarkkaan kohtaa 2Moos 34:24 Raamatussa. Kolmesti vuodessa kaikkien israelilaisten miesten oli jätettävä kotinsa, ja mentävä ylös Jerusalemiin. He asuivat vihamielisten kansojen keskellä, jotka inhosivat heitä, sillä he olivat vallanneet näiden kansojen maat. Mikä oli se, joka pidätti Kanaanilaisia käyttämästä tilaisuutta hyväksensä, ja, miesten poissaolon aikana käydä tappamassa naisia ja lapsia, ja ottamasta haltuunsa heidän maatilojaan? Ellei Kaikkivaltiaan käsi olisi jopa jumalattomien tahtomaailman yllä, kuinka Hän olisi edeltä voinut luvata, ettei kukaan ole "himoitseva" tuona aikana israelilaisten maata niin, että hyökkäisi sinne? Ahaa! "Kuninkaan sydän on Herran kädessä kuin vesiojat: Hän taivuttaa sen kunne tahtoo" (Snl 21:1).

Mutta, eikö voidakin esittää vastalause Jumalan Ylivaltiutta vastaan? Luemmehan Raamatusta, kuinka kerta toisensa jälkeen ihmiset uhittelivat Jumalaa vastaan, vastustivat Hänen tahtoaan, rikkoivat Hänen käskyjään, laiminlöivät Hänen varoituksensa ja valitsivat olla kuuroja Hänen kehoituksilleen. Kuinka siis on? Mitätöikö tämä havainto kaiken edellä sanotun? Jos, niin Raamattu olisi ilmeisessä ristiriidassa itsensä kanssa. Se taas ei ole mahdollista. Esitetty vastalause viittaakin vain yksinkertaisesti ihmisten pahuuteen, jotka yrittävät vastustaa Jumalan ilmoitettua suunnitelmaa, jonka Jumala on itsessään hyväksi nähnyt säätää. Yksikään ihminen ei kulje täydellisesti tietä, jonka Hän on meille säätänyt. Kaiken taustalla Hän kuitenkin toteuttaa omaa suunnitelmaansa.

Uudesta Testamentista voimme lukea Jumalan absoluuttisesta ylivallasta. Meille kerrotaan kuinka Hän "vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan" (Ef 1:11), --kreikaksi sana "vaikuttaa" tarkoittaa "olla vaikuttamassa juuri nyt". Tästä syystä luemmekin, että: "Hänestä, Hänen kauttaan ja Häntä varten on kaikki: Hänelle kunnia iankaikkisesti. Aamen" (Room 11:36). Ihmiset voivat ylpeillä toimivansa vapaina, oman tahtonsa mukaan ja omistavansa vapauden tehdä kuten haluavat, mutta näille ylpeilijöille, jotka sanovat: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden.." Raamattu vastaa: "..teidän tulisi sanoa: 'Jos Herra tahtoo ja me elämme'" (Jaak 4:13,15).

Levätkööt siis sielumme tässä tiedossa. Elämämme eivät ole syntyneet sokean kohtalon määritteleminä, eikä oikukkaan sattuman seurauksena. Ne olivat pienintä yksityiskohtaa myöten suunniteltuna hamasta iankaikkisuudesta Ne myös ovat elävän, Kaikkivaltiaan Jumalan käsissä nykyisyydessä. Hiuskarvakaan ei voi pudota päästämme, ellei Hän sitä salli. "Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa" (Snl 16:9). Mitä varmuutta, voimaa ja turvaa tämän totuuden tulisikaan tuoda aidon kristityn sydämeen! "Minun aikani ovat Sinun kädessäsi" (Ps 31:16). Siispä "hiljenny Herran edessä ja odota kärsivällisesti Häntä" (Ps 37:7 KJV).

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Kirjoita kommentti

Kommentti näkyy sivulla, kun kirjoittaja on hyväksynyt sen. Nimesi ja kommenttisi tallennetaan tätä varten (tietosuoja).